TYÖEHDOT
Työaika
Työaikaa sääntelevät työaikalaki sekä työ- ja virkaehtosopimukset. Työaikaa on työntekoon käytetty päivittäinen tai viikoittainen aika, sekä aika jolloin työntekijän on oltava työpaikalla työntajan käytettävissä. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työntekijän työaikaa jos sitä ei voida pitää työsuorituksena. Myöskään kodin ja työpaikan välinen matkaan käytetty aika ei ole työaikaa.
Työajoista on olemassa erilaisia työaikamalleja. Niitä ovat esimerkiksi säännöllinen työaika, liukuva työaika, joustotyöaika sekä työaikapankki. Työsuhteesta noudatettavasta työajasta sovitaan yleensä työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai paikallisesti sopimalla. Työaikalain mukaan työaika voi olla säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä. Lisä- ja ylityö ovat työtä mikä ylittää säännöllisen työajan ja se on oltava työntekijän suostumuksella tapahtuvaa. Ylityöstä maksetaan korotettua palkkaa. Finlex, Työaikalaki 5.7.2019/872, 3 §
Työaikamallit
Työaikalain mukaan säännöllinen työaika eli yleistyöaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Monilla aloilla sännöllinen työaika voidaan sopia työehtosopimuksilla lyhyemmäksi jolloin säännöllinen työaika voi olla esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä säännöllisen enimmäistyöajan on tasoituttava lain ja alan työehtosopimuksen mukaisesti. Työaika voi esimerkiksi joustaa päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.
Joustotyöajasta voi sopia työnantajan kanssa, jos vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka ajankohdan ja työntekopaikan voi työntekijä itsenäisesti päättää. Joustotyöaika mahdollistaa työajan joustavamman sijoittelun ja työntekijä voi vapaammin päättää työn tekemiseen soveltuvan paikan. Sopimus ei lisää enimmäistyöaikaa, vaan kyseessä on laajennettu liukuva työaika. Kun joustotyöajasta sovitaan on määritettävä päivät joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa, viikkolevon sijoittamisesta. sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen sekä mahdollisesta kiinteästä työajasta. Esimerkiksi niin että töitä ei saa tehdä klo 23.00-06.00 välisenä aikana. Joustotyöaika soveltuu hyvin tehtäviin jossa ei tarvitse olla kiinteällä työpaikkalla tekemässä töitä. Finlex, Työaikalaki 5.7.2019/872, 13 §
Työaikapankilla tarkoitetaan työaikalaissa järjestelmää jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai yhdistää toisiinsa. Työnantaja ja ensisijaisesti luottamusmies voivat sopia kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta. Työpaikoilla voi olla myös käytössä työehtosopimuksiin perustuvia työaikapankkeja tai niitä vastaavia järjestelyitä. Molemmat järjestelmät eivät voi olla käytössä samanaikaisesti. Sovittaessa työaikapankista on otettava huomioon erät joita voidaan siirtää, säätämisrajat, työaikapankin lakkaaminen ja vapaan käyttämisen periaatteet sekä menettelytavat. Työaikapankkiin voidaan siirtää esimerkiksi lisä- ja ylityötunteja ja liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä tunteja tietyin rajoituksin. Lisäksi työaikapankkiin voi siirtää lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia, jotka on muutettu aikamääräisiksi. Finlex, Työaikalaki 5.7.2019/872, 14 §
Säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa ei saa siirtää työaikapankkiin. Lakisääteisen järjestelmän osalta on lisäksi säädetty tarkemmin vapaan pitämisen määristä ja ajankohdista.
Työnantajaa sekä työntekijää hyödyttävät erilaiset työaikamallit. Kun työntekijä kokee pystyvänsä vaikuttamaan työhönsä sekä työaikoihinsa on hän yleensä tyytyväisempi työnantajaansa kohtaan. Kun työnantaja pystyy joustamaan niin silloin yleensä myös työntekijäkin joustaa. Henkilökohtaisten menojen, lasten lääkärissäkäyntien ja vapaa-ajan yhdistäminen työn kanssa voi olla hankalaa. Useimmiten perheellisten työntekijöiden lasten lääkäriajat tai vanhempaintapaamiset koulussa sijoittuvat työpäivien keskelle. Erilaiset työaikamallit mahdollistavat paremman ja vapaamman työ- ja vapaa-ajan suunnittelun. Työnantaja hyötyy joustavista työaikamalleista, kun työntekijät voivat hoitaa tärkeät menonsa ja sen jälkeen työaikamallin puitteissa kuitenkin hoitaa työnsä huolella. Esimerkiksi joustotyöaika on hyvä siinä että se mahdollistaa työntekijälle joustavuuden ja työnantajalle työn tehokkuuden. Työnantajalle työaikakirjanpito voi olla joustotyön osalta muita työaikoja kevyempää.
Vuosilomalaki
Loman määräytyminen
Lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijä kerryttää niitä lomapäiviä, jotka hän pitää vapaana tulevana kesänä ja talvella. Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle
14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin
työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan
lomakorvaukseen.
Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa. Tämän lisäksi työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavien palkan tai korvauksen määräytymisestä.
Kun työntekijä on ollut riittävän kauan työsuhteessa kertyy hänelle 2,5 päivää lomaa jokaiselta työssäolokuukaudelta. Jos työntekijä ei ole ollut kaikkina kalenterikuukausina toissä 14 päivää ei hänelle kerry niiltä kuukausilta lomapäiviä. Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 6 §
Lomanmääräytymisvuosi
Vuosilomaa kertyy 1.4. - 31.3. välisenä aikana eli lomanmääräytymisvuotena. Lomanmääräytymisvuoden aikana lomaa kertyy täysiltä
lomanmääräytymiskuukausilta. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin
työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai 7 §:n 1 ja 2
momentissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää.
Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.
Pitää muistaa että lomakertymää tarkastellaan tosiaan aina kalenterikuukausittain. Tämän vuoksi vajaita lomanmääräytymiskuukausia ei tarvitse laskea yhteen jolloin lomakertymä kasvaisi. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 4 §
Lomakausi
Kertynyt kesäloma pidetään 2.5.- 30.9. välisenä aikana eli lomakautena.
Vuosilomasta 24 arkipäivää pitää sijoittaa lomakaudelle eli kesälomaksi ja muu osa lomasta eli talviloma on käytettävä viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 4 §
Loman pitäminen
Työnantajan tulee määrätä vuosiloman ajankohta mutta se ei tarkoita sitä, että työnantajan tulisi sanella loma-ajat ylhäältä päin. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia lomien pitämisestä. Työnantajan on myös varmistettava että työntekijä pitää kertyneet lomansa pois. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai poikkeustapauksissa kahta viikkoa ennen.
Työntekijän kannalta olisi hyvä että työnantaja kuulisi työntekijöiden toiveet loman ajankohdasta ja mahdollisuuksien sallimissa rajoissa toteuttaa toiveet. Työntekijän kannalta on hyvä jos työnantaja noudattaa lomapolitiikassa tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus on tärkeää varsinkin silloin jos työntekijät haluavat pitää lomia työnantajan kannalta hankalina aikoina.
Jos lomien sopiminen on vaikeaa olisi hyvä jos työnantajalla olisi käytössä lomalista. Kiertävässä lomalistassa päätetään työpaikan aikatauluun sopivat loma-ajat. Näin kaikki työntekijät saavat vuoroin hyviksi ja vuoroin huonoiksi koettuja lomaviikkoja, mutta kaikki ovat tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta samalla viivalla. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 20-25 §
Lomien pitämättä jääminen on työntekijän näkökulmasta ongelmallista, koska vuosilomat vanhenevat. Vanhentumisaika on vuosilomalain mukaan kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava. Työntekijä voi työnantajan kanssa sopia lomien siirrosta 18 päivää ylittävältä osalta jolloin lomapäivät siirretään säästövapaaksi. Työntekijällä on siis oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan jos siitä ei aiheudu työpaikalla ongelmaa. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 27 §
Lomien siirtäminen
Vuosilomalain 25 §:ssä säädetyllä perusteella siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan 17 §:ssä tarkoitetulla lomakorvauksella.
Jos siis sairastuu ennen sovitun loman aloittamista tai vuosiloman aikana, on siitä ilmoitettava viipymättä työnantajalle ja pyytää työnantajaa siirtämään lomajakson myöhempään ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, noudatetaan kuuden päivän omavastuuaikaa, jonka jälkeen jäljellä olevat lomapäivät voidaan siirtää.
Siirretty kesäloma tulee antaa kesälomakaudella ja siirretty talviloma ennen seuraavan kesälomakauden alkamista. Työnantajan tulee ilmoittaa siirretyn loman ajankohta pääsäännön mukaan kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 25-26 §
Lomapalkka
Lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Työnantajan tulee huomioida myös työehtosopimuksen määräykset esimerkiksi lomarahasta. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 15 §
Lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä työnantajan tulee antaa työntekijälle laskelma, josta käy ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Lomaraha ei ole työntekijän lakisääteinen oikeus eikä vuosilomalakiin ole kirjattu lomarahaa lainkaan. Oikeus lomarahaan perustuu aina alan työehtosopimukseen, työntekijän työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Jollei työntekijällä ole minkään edellä mainitun perusteella oikeutta lomarahaan, työnantajan ei tarvitse sitä maksa
Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoa työntekijöidensä vuosilomista, niitä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista sekä vuosilomalain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä vuosilomapalkkojen ja -korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet. Työntekijälle on annettava lomapalkan maksamisen yhteydessä lomapalkkalaskelma. Siitä pitää ilmetä lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 28-29 §
Työsuhteen päättyminen ja lomakorvaus
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan ajalta, jolta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut kertyneistä vuosilomapäivistä lomaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta. Finlex, Vuosilomalaki 18.3.2005/162, 16 §