Mitä on työsuhde?
Työsuhteelle on määritelty lakeihin ja työehtosopimuksiin vähimmäisehdot mitkä pitää täyttää. Työsuhde muodostuu, kun työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen työn tekemisestä, siitä maksetaan palkkaa ja työ tehdään johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhteen aikana ja sen päättyessä molemmilla osapuolilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Työsuhteet ovat muuttumassa hajanaisemmaksi ja uusia työsuhteen muotoja on muodostumassa kuten alustalous. Ensimmäinen virallinen linjaus työ- ja elinkeinomisteriöltä on tullut, ruokalähetit ovat työntekijöitä eivätkä itsenäisiä yrittäjiä. Linjaus ei kuitenkaan sido työnantajia. https://yle.fi/uutiset/3-11597507

Työsopimus
Työsopimus on vapaamuotoinen mutta siinä on otettava huomioon, että noudatetaan työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalain säädöksiä. 15 vuotta täyttänyt henkilö voi tehdä sopimuksen itse. 14 vuotta kuluvan kalenterivuoden aikana täyttävä henkilö tarvitsee huoltajan suostumuksen. Työsopimukseen kirjataan alkamisajankohta, määräaikaisessa työsuhteessa myös päättymisajankohta tai arvio siitä. Työsopimuksessa myös määritellään työpaikan sijainti, työtehtävät ja työhön soveltuva työehtosopimus.
Ilman perusteltua syytä työsopimus on aina toistaiseksi voimassa oleva, sopimus voidaan solmia suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Epäselvyyksien välttämiseksi sopimus kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti. Työnantajan on annettava kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista viimeistän ensimmäisen palkanmaksukauden lopussa.
Sopijaosapuolet voivat sopia enintään kuuden kuukauden mittaisesta koeajasta. Määräaikaisessa suhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan aikana työsopimuksen voi purkaa ilman syrjivää tai epäasiallisia perusteluita.
Työsuhteen
sopiminen ja päättäminen
Työsuhde alkaa sovittuna ajankohtana. Työsuhteen päättymisen ehdoista on säädetty työsopimuslaissa. Määräaikainen työsuhde päättyy sovittuna päivänä tai sovitun työn valmistuttua. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimus päättyy yleensä toisen osapuolen irtisanomisilmoitukseen. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa irtisanoutumisen syytä. Irtisanominen kannattaa toimittaa henkilökohtaisesti työnantajalle kirjallisessa muodossa.
Irtisanomisaikaa pitää noudattaa, ellei ole erikseen sovittu asiasta työnantajan kanssa. Irtisanomisaika riippuu työsuhteen pituudesta. 14 vuorokauden irtisanomisaika, kun työsuhde kestänyt 0-5 vuotta ja 1 kk yli 5 vuoden työsuhteen jälkeen.
Työantajan irtisanoessa irtisanomisaika riippuu työsuhteen keston pituudesta. Lyhyin aika irtisanomiselle 14 vuorokautta, pisin aika 6 kuukautta. Työantaja voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa vain erittäin painavasta syystä kuten työntekijän vakavasta rikkeestä tai velvollisuuksien laiminlyönnistä johtuen. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle henkilökohtaisesti irtisanomisesta, jos tämä ei ole mahdollista, niin sähköpostin tai postin välityksellä. Työntekijä voi esittää oman kantansa irtisanomisen syihin.
Kun työntekijä täyttää eroamisiän kalenterikuukauden aikana, työsuhde päättyy ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Eroamisikä välillä 68-70 vuotta, määräytyy syntymävuoden mukaan.
Työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia
Työpaikalla työnantajalla on työnjohto -oikeus määrätä töihin liittyvistä asioista. Tähän sisältyy myös epäselvissä tilanteissa tulkintaetuoikeus työnantajan hyväksi. Työnjohto-oikeus ei ole kuitenkaan rajoittamatonta vaan sitä määrittää alan työehtosopimus sekä henkilökohtainen työsopimus.
Työnantaja ei voi vaatia tekemään työtä, joka rikkoo lakia tai vaarantaa työntekijän terveyttä. Velvollisuuksiin kuuluu työturvallisuudesta huolehtiminen riskien arvioinnilla ja poistamisella, sekä työntekijöiden kouluttaminen turvallisiin toimintatapoihin. Tarvittavat työnsuojeluviranomaisten luvat esimerkiksi räjäytystöitä tai asbestinpurkutöitä tehdessä. Lakisääteisen työterveydenhuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma työterveyttä edistävistä käytännöistä työterveyshuollon kanssa.
Palkan maksamisen palkkapäivänä tai samana päivänä, kun työsuhde päättyy. Työvuorojen ilmoittaminen ajoissa. Taukojen ja lepohetkinen kunnioittaminen. Uusien työntekijöiden opastaminen. Kaikkien työtekijöiden tasapuolinen kohtelu ja kiusaamiseen puuttuminen.
Työnantajaksi rekisteröityminen Verohallinon rekisteriin, jos palkkaa maksetaan vähintään kahdelle vakituiselle tai vähintään kuudelle tilapäistä työtä tekevälle henkilölle.
Työnantajan lakisääteiset vakuutukset (työeläke, työtapaturma ja ryhmähenkivakuutus).
Ennakkopidätyksistä, sairausvakuutusmaksuista ja työttömyysvakuutusmaksuista huolehtiminen.
Työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia.
Työntekijän tärkein velvollisuus on tehdä sovittu työ mahdollisimman hyvin yhteisesti sovittujen ehtojen mukaan. Velvollisuus noudattaa ohjeita, sekä saapua töihin ajoissa. Asiallinen käytös työpaikalla, työnantajan antamien suojaiminen käyttäminen sekä olla vaarantamatta omaa tai muiden työturvallisuutta. Työsalaisuuksista huolehtiminen ja pidättäytyminen kilpailevan liiketoiminnan tekemisestä, jos se vahingoittaa työnantajaa. Oikeus sairausajan palkkaan. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa. Oikeus yksityisyyden suojaan.
Työmarkkinoiden toiminta, työehtosopimukset ja toimijat
Täydellisen
kilpailun perusmallissa kysynnän ja tarjonnan jatkuva kilpailu määrittää
palkkatason ja työllisyyden, eikä työttömyyttä tai työvoimapulaa ole. Käytännössä
työmarkkinat eivät näin toimi ja sääntelyllä ja sopimuksilla on vahva rooli
kentässä. Kansainvälisen työjärjestö
ILO:n periaatteilla käydään Suomen työmarkkinoiden neuvottelut. Palkkatason
raamit määritellään työmarkkinaneuvotteluissa työnantajien ja työntekijöiden
järjestöjen välillä, maan hallitus saattaa olla myös osapuolena neuvotteluissa.
Näissä neuvotteluissa sovitaan palkan lisäksi vähimmäisehdot myös muistakin
asioista kuten työajoista tai lomista, sopimukset ovat voimassa sovitun
määräajan verran.
Keskitetyssä kolmikantaisessa palkkaratkaisussa eli tupossa palkankorotuksista ja työehdoista sovitaan keskusjärjestöjen kesken, myös valtio osallistuu mukaan vero- ja sosiaaliratkaisujen myötä.
Työnantajat pitävät keskitettyä tuloratkaisua jäykkänä mallina ja vaihtoehtona tälle on siirtyminen liittokohtaiseen työmarkkinaratkaisuun ja paikalliseen sopimiseen Tämä malli saattaa olla kansantaloudelle vahingollinen, kun jokainen ajaa vain omaa etuaan yhteisen ratkaisun sijaan. Yleissitovat sopimukset kuitenkin koskevat myös järjestäytymättömiä työnantajia.
Erilaisten alustayritysten ilmestyminen on tuonut epäselvyyttä tilanteeseen mitä työehtoja ja sopimuksia voidaan käyttää.
Pohdinta
Työsuhde tuntuu olevan vahvasti laissa säädeltyä ja työmarkkinoiden suuret muutokset päätetään isojen liittojen kesken. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suunta on muuttumassa hiljalleen jäykistä kokonaisratkaisuista joustavampiin paikallisiin sopimuksiin. Paikallinen sopiminen on joustavampaa, mutta heikentääkö se työntekijän mahdollisuuksia sopimuksen teossa jossain määrin? Teknologiateollisuus ilmoitti vuonna 2021 irtisanoutuvansa osittain työehtosopimuksesta. https://yle.fi/uutiset/3-11855220. Metsäteollisuus oli tehnyt saman päätöksen vuonna 2020. https://yle.fi/uutiset/3-11575542
Työsuhteen elinkaaressa on hyvä kiinnittää huomiota työsuhteen solmimisen lisäksi päättymisvaiheeseen. Poislähtevä työntekijä toimii yrityksen sanansaattajana niin hyvässä kuin pahassa.
Molemmilla osapuolilla on velvollisuuksia ja vastuita, mutta työantajalla huomattavasti enemmän. Työntekijällä on sovittu työmarkkinoiden ehdoissa hyviä oikeuksia kuten lomaoikeus tai sairausajan palkka, alustatalouden tulo kuitenkin horjuttaa näitä oikeuksia. Työsopimus ja irtisanoutuminen kannattaa aina tehdä kirjallisesti.
Lähteet
https://www.suomi.fi/yritykselle/tyonantajuus/tyonantajan-velvollisuudet/opas/tyonantajan-vastuut-ja-velvollisuudet
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/oikeudet-ja-velvollisuudet-tyossa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/tupo-tes-ja-tyotaistelu-ymmarratko-tyomarkkinoiden-sanastoa#tupo