TYÖTURVALLISUUS JA TYÖHYVINVOINTI
Työntekijä yksilönä
Työntekijän on huolehdittava niin omasta kuin muiden turvallisuudesta työpaikalla. Työpaikalla on toimittava työnantajan antamien ohjeiden mukaan ja käytettävä annettua suojausvälineitä. Mikäli työntekijä huomaa turvallisuuspuutteita työympäristössä tai omassa jaksamisessaan on ne tuottava esimiehen tietoon. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työn tekemisestä, mikäli se aiheuttaa vaaraa itselle tai muille. Työhyvinvoinnin kokonaisuus on kuitenkin työntekijän omalla vastuulla, on huolehdittava omasta fyysisestä ja henkisestä terveydestä sekä riittävistä sosiaalisista suhteista. Esimiehen kannattaa kysellä säännöllisesti työntekijän mielipiteitä ja jaksamista.
Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. 18 §
Työskentely-ympäristö
Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävän turvallinen ja terveellinen työskentely-ympäristö. Työympäristön pitää olla rakenteellisesti turvallinen, riittävästi ilmastoitu ja valaistu. Työnantajan on selvitettävä työympäristön riskit, poistettava niiden syntyminen tai yritettävä vähentää niiden esiintymisen mahdollisuutta. Käytettävien työvälineiden pitää olla töihin sopivia ja säännöllisesti tarkastettuja. Työpaikalla tulee olla asianmukainen henkilöstötila, sekä saatavilla riittävästi juomavettä. Työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus taukoihin, mitkä sallivat poistumisen työpisteeltä. Etätöitä tehdessä turvallisen työympäristön varmistaminen esimiehen näkökulmasta on haastavampaa kuin tavallisesti.
Työtapaturmien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla tasolla, vakavien turmien osuus on kuitenkin pienentynyt. Vakavia turmia tapahtuu myös kokeneille työntekijöille, yleensä taustalla on ohjeiden vastainen menettely tai kiire.
Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 10 §
Sosiaaliset suhteet ja työilmapiiri
Hyvä ilmapiiri on tärkeä osa-alue työpaikalla, minkä kehittämiseen ja ylläpitämiseen jokaisen henkilön kannattaa osallistua. Hyvässä työilmapiirissä työn tekeminen on mukavampaa ja motivoituneempaa. Kaikki huolehtivat, ettei työpaikalla tapahdu häirintää tai kiusaamista. Häirintää havaittaessa on se tuotava ilmi ja siihen puututtava. Esimiehen kannattaa näyttää arvostusta niin työntekoa kuin työntekijää kohden sekä antaa palautetta ja kannustusta.
Häirintä
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. 28 §
Työn organisointi ja kuormittavuus
Työnantajan on arvioitava työhön vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät sekä työntekijöiden kuormittuminen. Arvioidessa kuormittavuutta pitää tarkastella erikseen työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Työntekijän kuormittuminen on yksilöllistä, joten sen laatu ja määrä voi vaihdella tilanteen mukaan. Työn tehokkuus laskee, jos kuormitus on liian suurta tai pientä. Pitäisi löytää kohtuullinen määrä kuormitusta, jotta työ on mielekästä ja sujuvaa. Hyvällä organisoinnilla pystytään ohjamaan työpaikan resurssit oikein ja tasaamaan työntekijöiden kuormitusta sopivaksi. Hyvin jaetut työtehtävät myös parantavat työpaikan ilmapiiriä.
Työn suunnittelu
Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. 13 §
Työpaikan toiminta
Yritys voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työhyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittymiseen tai heikentymiseen. Työnantaja tekee toimintaohjeen turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi. Työnantaja myös valvoo, että työhyvinvointia ja turvallisuutta koskeva toiminta kattaa koko organisaation. Yrityksen kannattaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin omalle työpaikalle sopivin keinoin ja myös viestiä siitä avoimesti henkilöstölle. Työnantaja voi myös järjestää pitkäaikaista TYKY-toimintaa työhyvinvoinnin parantamiseksi. Jos yritys kehittää työhyvinvointia niin seuranta on tärkeässä osassa, jotta pysytään arvioimaan onnistumisia ja jatkokehittämään toimintaa. Työyhteisölle kohdennetuilla kyselyillä voidaan selvittää turvallisuusuhkia tai työn kuormittavuutta, saadulla tiedoilla voidaan kehittää toimintaa. Vuonna 2003 Suomessa otettiin laajamittaiseen käyttöön työturvallisuukortti. Koulutukset työturvallisuuskortin saamiseksi voidaan räätälöidä yrityskohtaisesti. Koulutuksen käyneet osaavat tunnistaa mahdollisia turvallisuus ja kuormitustekijöitä työpaikalla.
Työsuojelun toimintaohjelma
Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. 9 §
Esimiehen rooli ja johtaminen
Yrityksellä on lakisääteinen vastuu huolehtia henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta. Esimiehen roolilla on avainasema työhyvinvoinnin ja turvallisuuden toimivuudessa työyhteisössä. Määrätietoisella omalla esimerkillä johtamisella viestitään työturvallisuuden tärkeydestä yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Työntekijöiden osallistuminen ja turvallisuuden jatkuva arviointi sekä kehittäminen on hyvän työturvallisuusjohtamisen ytimessä. Työturvallisuuslaissa ei ole suoraa lakipykälää esimiehen roolille ja johtamiselle.
Miten voidaan parantaa työhyvinvointia ja turvallisuutta?
Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa aloittaa selvittämällä mikä on työpaikan tämänhetkinen tilanne työntekijöiden mielestä. Yritys voi kehittää työhyvinvointia esimerkiksi panostamalla laadukkaaseen työterveydenhuoltoon, työolojen parantamiseen ja työkykyä tukevan toiminnan mahdollistamiseen. Henkilöstölle kannattaa antaa riittävä ohjeistus ja koulutus niin yrityksen toiminnasta kuin työhyvinvoinnista. Yritys voi esimerkiksi tarjota liikuntaseteleitä, työsuhdepolkupyöriä tai pitää TYKY-päiviä. Kannattaa tehdä seurantaa suoritetuista toimenpiteistä, onko tehdyillä asioilla vaikutusta hyvinvointiin ja turvallisuuteen?
Turvallisuutta voidaan parantaa tunnistamalla ja seuraamalla ongelmia ja estettävä niiden syntyminen. On varmistettava riittävät suojausvälineet ja tehtävä säännölliset tarkistukset käytetyille laitteille. Joskus vahinkoja kaikesta huolimatta sattuu ja niihin voidaan varautua sopivilla vakuutuksilla.
Yksilön näkökulmasta omalla käytöksellä on huomattava osatekijä työyhteisön ja oman hyvinvoinnin kannalta. Yksilö voi vaikuttaa huolehtimalla omasta järkevästä toiminnasta työpaikalla, terveellisillä elintavoilla ja tuomalla ilmi havaittuja epäkohtia esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ilmeni työhyvinvoinnin heikentyminen nuorten aikuisten parissa koronan aiheuttamien poikkeusolosuhteiden jatkuessa.
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/9c5b2eef-b438-485c-b69f-2de3d309f860?ref=ampparit:b20e
Pohdinta
Työhyvinvointiin ja turvallisuuteen kannattaa panostaa, vaikka ei olisikaan erikseen määrättyjä lakeja, toimiva turvallisuustyö tuo paljon hyötyjä. Tuottavuus parantuu, kun vahingot vähenevät ja työn kuormittavuus on sopivalla tasolla eikä tule turhia sairauspoissaoloja. Yrityksen ja esimiehen toiminta vaikuttaa suuresti työhyvinvointiin ja turvallisuudeen kokanaisuuteen, mutta yksilöllä on iso vastuu omasta toiminnasta ja hyvinvoinnista. Yhteistyö, työntekijän huomioiminen ja riittävä kommunikointi on siis tärkeää. Jatkuva riskien tunnistaminen ja toiminnan kehittäminen edistää hyvinvointia ja turvallisuutta. Vastuullisesti toimivan yrityksen maine paranee asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.
Muuttuva työympäristö tuo kuitenkin uusia haasteita työpaikkojen työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Lisääntyvä etätyö, pätkätyöt, sekä alustayritykset tuovat muutoksia työhyvinvoinnin ja turvallisuuden hallintaan.
Tällä hetkellä korona tuo monia haasteita yrityksille, liikkuminen on rajoitettua, työvoima täytyy suojata oikein virukselta, henkinen jaksaminen ihmisillä on tiukassa ja henkilöstö saattaa joutua yllättäen pitkään karanteeniin. Yritykset joutuvat toimimaan jatkuvasti muuttuvan tiedon ja säännösten parissa ja niistä pitää myös informoida työntekijöitä hyvin.
Palkansaajajärjestö SAK tekemästä tutkimuksessa 2/3 liiton jäsenestä kertoo olevansa ahdistunut koronan aiheuttamista terveydellisistä uhkista.
Etätöihin on siirrytty isolla askeleella ja se tuo vastaan arjessa erilaisia tilanteita kuin toimistolla työskennellessä. Miten järjestää kotona toimiva ergonominen työtila. Kuinka työyhteisön toimivuus ja luottamus pysyy yllä.
Lähteet
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki
https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tyohyvinvointi-tyosuojelu-ja-tyoelaman-kehittaminen/kuormitus/
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/hyvan-johtamisen-kriteerit/
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoturvallisuuden_johtaminen#f6f01306Kirjoita tekstisi tähän...