YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO
Laissa on määritelty kuinka yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tulee toteutua työelämässä.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain mukaan viranomaisella, koulutuksen järjestäjällä ja työnantajalla on velvollisuus arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän sekä työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintää 30 henkilöä, on laadittava arvioinnin pohjalta suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta(609/1986)
Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.
Työsopimuslaki (55/2001)
Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti, eikä ketään saa asettaa toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun seikan vuoksi.
https://yhdenvertaisuus.fi/lainsaadanto
Tasa-arvolain tarkoitus on sukupuolten tasa-arvon parantaminen, sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen ja naisten aseman parantaminen erityisesti työelämässä. Yhdenvertaisuuslain taas on tarkoitus turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintä kaikenlaisilla perusteilla.
Lakien rikkomisesta on voidaan rangaista rikoslain perusteella. Mikäli työnantaja työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valittaessa tai työsuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan syrjivin perustein, voidaan tuomita työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen. Rikoslain syrjintäkiellon rikkominen voi lisäksi aiheuttaa kärsimyskorvauksen.
Syrjintä
Syrjinnällä työelämässä tarkoitetaan työntekijän tai työnhakijan muita huonompaa kohtelua sen takia, että häneen liittyy jokin tietty henkilökohtainen ominaisuus. Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa, perustuslaissa tai työsopimuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella. Työsyrjintään voi syyllistyä vain työnantaja tai työnantajan edustaja. Syrjintä on kielletty työhön otettaessa, työsuhteen aikana ja työsuhteen päättämistilanteissa. Työnantaja voi myös syyllistyä syrjintään jo ennen työhönottoa valintakriteerien asettamisessa tai työpaikkailmoituksissa. Tällaista ominaisuutta kutsutaan syrjintäperusteeksi. Työsyrjinnästä voi seurata sakko- tai vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kuusi kuukautta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Työsyrjinnästä voidaan tuomita työnantaja tai tämän edustaja, joka menettelyllään on syyllistynyt työsyrjintään.
Syrjintä voi ilmetä työpaikalla eri tavoin:
Välitön syrjintä
Syrjintä on välitöntä, jos henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan tai on kohdeltu tai kohdeltaisiin vastaavassa tilanteessa.
Esimerkiksi ulkomaalaiselle maksetaan ilman hyväksyttävää syytä pienempää palkkaa kuin suomalaiselle työntekijälle tai irtisanominen kohdistetaan pelkästään iän perusteella.
Välillinen syrjintä
Syrjintä on välillistä, jos tasapuoliselta näyttävä säännös, peruste tai käytäntö johtaa siihen, että henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden.
Esimerkiksi maahanmuuttajaa ei palkata työhön, koska työnhakijoilta edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka työstä suoriutuminen ei sitä edellytä.
Häirintää
Loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset tai seksuaalivähemmistöjä koskevat vitsit tai nimittely taikka halventava tai nöyryyttävä käyttäytyminen. Häirinnän tulee olla suhteellisen vakavaa siten, että syntyy uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.
Häirintään voi syyllistyä sekä työnantaja että työntekijä, mutta työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu vain työnantajan toimintaan.
Ohje tai käsky syrjiä jotakuta
Esimerkiksi työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta vammaista henkilöä.
Läheissyrjintä
Henkilö asetetaan epäedullisempaan asemaan hänen läheistään koskevan tosiseikan vuoksi. Työntekijä asetetaan eri asemaan sen vuoksi, että hänen lapsensa on esim. vammainen tai hänen läheinen ystävänsä tunnustaa tiettyä uskontoa.
Oletussyrjintä
Syrjintä perustuu olettamaan, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Henkilö asetetaan esimerkiksi eri asemaan sen vuoksi, että hänen oletetaan kuuluvan seksuaalivähemmistöön tai tunnustavan tiettyä uskontoa. Syrjintä perustuu tällöin olettamaan, joka ei välttämättä pidä paikkaansa.
Moniperusteinen tai risteävä syrjintä
Henkilöä syrjitään usean syrjintäperusteen vuoksi samanaikaisesti tai eri tilanteissa eri syrjintäperustein.
Syrjintää on myös vammaisia henkilöitä koskevien kohtuullisten mukautusten epääminen.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Jos työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on vähintään joka toinen vuosi laadittava erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet.
Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työpaikalla on oltava suunnitelma tarvittavista toimista yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelmalle ei ole määrämuotoa, mutta sen tulee olla todennettavissa ja tarkastettavissa.
Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, opetussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.
Esimerkkejä lakien käytöstä
Seuraavat esimerkit kertovat lakien käytöstä ja millaisia seurauksia lakien rikkomisella voi olla.
Kesäkuussa 2020 uutisoitiin että Kittilä maksaa yli 80 000 euroa hyvitystä työsyrjinnästä kunnanjohtajaksi hakeneelle. Kunnanhallitus päätti, että Harri Mattilalle maksetaan 70 335 euroa korvausta ansionmenetyksestä. Lisäksi se päätti jo aiemmin maksaa tasa-arvolakiin perustuvaa hyvitystä työsyrjinnästä 11 000 euroa. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Kittilän kunnanvaltuusto rikkoi tasa-arvolakia, kun se ei valinnut vs. kunnanjohtajan virkaan joulukuussa 2017 pätevintä hakijaa Harri Mattilaa vaan Sanna Ylinamman. https://yle.fi/uutiset/3-11408065
Heinäkuussa 2019 Lappilainen yrittäjä tuomittiin sakkoihin työsyrjinnästä. Lapin käräjäoikeuden mukaan yrittäjä irtisanoi työntekijän hänen toisena työpäivänään, kun työntekijä oli loukannut silmänsä risun osumasta.Oikeus katsoi yrittäjän syyllistyneen työsyrjintään. Syynä oli työsuhteen purkaminen syrjivillä tai muuten epäasiallisilla perusteilla terveydentilasta johtuvasta syystä. Tuomioksi tuli 600 euron sakot ja lisäksi yrittäjä määrättiin maksamaan 700 euroa korvausta potkut saaneelle työntekijälle. https://yle.fi/uutiset/3-10872432
Helmikuussa 2019 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kirkkonummen kunnan maksamaan 35 000 euron korvauksen ja 10 000 euron hyvityksen JHL:läiselle huoltomies Heidi Kimarille. Syynä oli tasa-arvolain rikkominen. Kunnan ainoaa naispuolista huoltomiestä ei otettu päivystysrinkiin tämän toistuvista pyynnöistä huolimatta. https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/kirkkonummi-tuomittiin-maksamaan-jhllaiselle-45-000-euroa-tasa-arvolain-rikkomisesta-ainoaa-naista-ei-huolittu-paivystysrinkiin/
Helmikuusssa 2017 Helsinkiläinen siivousyritys C'Stix sai Helsingin käräjäoikeudessa tuomion viiden filippiiniläisen hoitoalan työntekijän työperäisestä syrjinnästä kansallisen alkuperän perusteella. Yritys tuotti Filippiineiltä kesällä 2013 kuusi työntekijää, joista osalla oli sairaanhoitajan koulutus. Työ ei kuitenkaan liittynyt mitenkään hoivaan tai hoitoon. Työ oli siivoamista toimistoissa, kodeissa ja kouluissa. Työ ei vastannut sovittua, eikä ollut työluvan mukaista. Palkkaa työnantaja maksoi työsopimuksesta poiketen noin 500 euroa kuussa. Siitäkin työnantaja vähensi asumis- ja muita kuluja niin, että työntekijöille jäi 200-300 euroa. https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/tyonantaja-sai-tuomion-tyosyrjinnasta
Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy netistä paljon. Esimerkit konkretisoivat lakeja ja niiden kautta on helpompi ymmärtää millaisia asioita lakeihin liittyy.
Taloussanomat uutisoi kesäkuussa 2019 millaista työsyrjintä on Suomessa. Uutinen oli ikävää luettavaa. Eräässä tapauksessa työnantaja etsi töihin ihmisiä kenkä- ja nahkateollisuuteen tuotantolinjalle. Töihin haki henkilö, jolla oli työhaastatteluhetkellä kasvoissaan näkyvää ihottumaa. Työantajan viesti oli työntekijän mukaan tyly: "Tolla naamalla et saa töitä", työsuojeluviranomainen kertoo raportissaan. Työtä ei hakijalle tarjottu. 2018 työsuojeluviranomainen teki noin 1 250 tarkastusta. Niistä noin 300:ssa havaittiin työnantajan laiminlyöneen yhdenvertaisuuslain noudattamista. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006153780.html
Oma pohdinta
On hyvä että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on otsikoissa. Syrjintää kokeneella on yleensä hyvin korkea kynnys puuttua asiaan ja se että asioita käsitellään julkisuudessa, toivottavasti madaltaa tuota kynnystä. Meillä kaikilla on oikeus tulla arvioiduksi työelämässä työsuorituksemme perusteella, eikä esimerkiksi sukupuolen, alkuperän tai sukupuoli-identiteetin perustella.
Kun kyse on laista ja lain tulkinnoista, asiat eivät ole aina yksinkertaisia. Lakiin niin tarkasti perehtymättömänä mietin esimerkiksi tapausta jossa työntekijä ilmaisee poliittisia tai vahvasti yleisin mielipiteen vastaisia mielipiteitä julkisesti. Vaikka mielipiteet eivät liity työhön, eikä hän ilmaise niitä työpaikalla, voidaanko asia käsitellä työnantajan mainetta vahingoittavana. Varsinkin pienellä paikkakunnalla henkilöt tunnetaan myös siitä missä he ovat työssä. Tietysti kyse on myöskin alasta millä työntekijä työskentelee. Tai jos kyseinen henkilö hakee työpaikkaa eikä työpaikkaa saa. Näihin kysymyksiin haluaisin myöhemmin perehtyä lisää, kuten myös siihen miten arvioidaan työntekijän soveltuvuutta työhön ilman että työn evääminen on syrjintää.
Pohdin omalla kohdalla syrjintää miten voisin sitä kohdata. Uranvaihdon kynnyksellä ajatuksia herättää miten 45 vuotias nainen kelpaa työmarkkinoilla. Teoriassa minun ei pitäisi joutua miettimään sitä, vaan sitä miten koulutukseni ja työkokemus soveltuu työhön. Käytännössä olen kuitenkin potentiaalinen väliinputoaja, mitä tutkimustuloksiin tulee. Duunitori.fi:n kyselyssä 46-55-vuotiaista vastaajista 71 prosenttia koki tulleensa ikänsä perusteella syrjityksi, ja yli 55-vuotiaista samoin kokee peräti 82 prosenttia. Sama kysely kertoi että naispuolisista vastaajista sukupuolisyrjintää kertoi kohdanneensa 27 prosenttia, kun taas miespuolisista vastaajista samoin koki 15 prosenttia. https://duunitori.fi/tyoelama/syrjinta-tyonhakijatutkimus
Lähteet:
https://duunitori.fi/tyoelama/syrjinta-tyonhakijatutkimus
https://yle.fi/uutiset/3-11408065
https://yle.fi/uutiset/3-10872432
https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/tyonantaja-sai-tuomion-tyosyrjinnasta
https://tasa-arvo.fi/tyopaikkojen-tasa-arvosuunnittelu
https://tasa-arvo.fi/tyopaikkojen-tasa-arvosuunnittelu
https://yhdenvertaisuus.fi/lainsaadanto
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus