YHTEISTOIMINTAOIKEUS
Yhteistoiminnan tarkoitus ja osapuolet
Yhteistoimintalain tarkoitus on edistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja tukea henkilöstön työllistymistä yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.
Yhteistoiminnan osapuolina toimivat työnantaja ja se henkilöstö yritksestä jota neuvoteltava asia koskee. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat tiettyä työntekijää, neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että asiasta on silloin neuvoteltava myös asianomaisen henkilöstönedustajan kanssa. Käsiteltävän asian koskiessa jonkun toimintayksikön tai osaston henkilöstöä yleisesti, käsitellään asia asianomaisen henkilöstön edustajan kanssa tai, jos asia koskee useampaa eri henkilöstöryhmää, tulee neuvottelut järjestää yhteisessä kokouksessa. Tietyissä yhtiöissä voi yhteistoimintaa varten olla myös erityinen neuvottelukunta.
Henkilöstöryhmien edustajana toimii yleensä joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu. Jos henkilöstöryhmällä ei ole edustajaa, voidaan neuvottelijaksi valita esim. erityinen, yhteistoimintalain mukaan kahden vuoden toimikaudeksi valittu yhteistoimintaedustaja. Työturvallisuutta ja henkilöstön terveyttä koskevissa asioissa henkilöstöä voi edustaa myös työsuojeluvaltuutettu. Jos henkilöstö ei ole valinnut keskuudestaan lainkaan edustajaa, työnantajan tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut yhdessä kaikkien niiden työntekijöiden kanssa, joita yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee. Ekonomit, yhteistoimintalain tarkoitus ja osapuolet, 5.6.2020, Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334
Yhteistoimintalain sisältöalueet
Yhteistoimintalaki asettaa työnantajalle neuvotteluvelvollisuuden hyvin monenlaisien asioiden suhteen. Näitä ovat esimerkiksi työvoiman käytön vähentäminen, liikkeen luovutus, yritystoiminnan muutokset sekä yleiset suunnitelman, periaatteet ja tavoitteet.
Kun yrityksessä tulee vastaan tilanne missä työvoimaa on vähennettävä, tai tulossa on lomauttamisia ja osa-aikaistamisia taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, on työnantajan velvollisuus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvotteluvelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa on kyse liikkeen luovutuksesta.
Kun yrityksessä on edessä erilaisia muutoksia jotka vaikuttavat laajasti toimintaan on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä niiden vaikutukset henkilöstöön. Tällaisia muutostilanteita voivat olla esimerkiksi yrityksen tai sen jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta. Mahdollisista kone- ja laitehankinnoista tai palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksista. Myös ulkopuolisen työvoian käytöstä on järjestettävä yhteistoimintaneuvottelut.
Yrityksen velvollisuutena on myös käsitellä yhteistoimintaneuvotteluissa yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet sekä tavoitteet. Näitä ovat esimerkiksi rekrytoinnissa noudatettavat periaatteet ja käytännöt, henkilötietojen keräämisen periaatteet, henkilöstösuunnitelma sekä koulutustavoitteet, mahdollisen vuokratyövoiman käytön periaatteet. Myös yrityksen sisäisen tiedotuksen periaatteet ja käytännöt ovat yhteistoimintaneuvotteluissa käytäviä asioita. Lisäksi tärkeitä läpikäytäviä asioita ovat tasa-arvosuunnitelmat, erilaiset työntekijöihin kohdistuvat valvonnat kuten kameravalvonta, kulunseuranta. Sähköpostin ja tietoverkon käytön periaateet sekä mahdolliset palkkiojärjestelmät. Yksi tärkeä yhteisneuvotteluissa läpikäytävä asia on työterveyshuoltolaissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksyminen. Sekä työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, tietopankki työsuhteesta.
Henkiöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava yrityksessä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Huomioon tulisi ottaa yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä, mahdollisten määräaikaisten työsopimusten määrä ja arvio niiden kehityksestä. Erilaiset työsuhdemuodot ja niiden käyttö, työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen periaatteet, arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja vuosittainen suunnitelma osaamisen ylläpidosta. Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33,
Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä lisäksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 6 a §:ssä tarkoitettu tasa-arvosuunnitelma naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi sekä yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, jos tällainen suunnitelma on tarkoitus ottaa henkilöstösuunnitelman osaksi; (30.12.2014/1344). Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33,
Yhteistoimintaneuvotteluiden ajat
Silloin kun yrityksen harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään, tai enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty lain vaatimalla tavalla 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, 90 päivää pidemmät lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta. Asiasta voidaan sopia toisin työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Neuvotteluajanjakso on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30. Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, tietopankki työsuhteesta.
Neuvotteluprosessi
Neuvotteluprosessi määräytyy neuvoteltavien asioiden mukaan. Neuvotteluprosessi on erilainen riippuen siitä, onko kyseessä työvoiman vähentämisneuvottelut, liikkeen luovutuksen perusteella käytävät neuvottelut vai muu yhteistoimintaneuvottelu. Eroja on muun muassa neuvotteluajoissa ja neuvotteluvelvoitteen sisällössä. Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, tietopankki työsuhteesta.
Työnantajan on velvollisuus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut silloin, kun se harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, tietopankki työsuhteesta.
Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava asianomaisten työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissään olevat tiedot:
- aiottujen toimenpiteiden perusteista
- alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä
- selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät
- arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen
Yhteistoimintaneuvotteluvelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa on kyse liikkeen luovutuksesta. Tällöin liikkeen luovuttajan että luovutuksen saajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee ja varattava tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Tämän jälkeen työnantajan on henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä esitettävä samat tiedot yrityksen koko henkilöstölle. Yhteistoimintaneuvotteluissa on annettava tiedoksi:
- luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
- luovutuksen syyt
- luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
- suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet
Muiden yhteistoimintaneuvotteluiden osalta aloite neuvotteluoiden käymiseen on työnantajalla. Se on tehtävä hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista. Aloitteessa on ilmoitettava neuvottelujen alkamisaika ja paikka.
Aloitteelle ei ole annettu tarkkaa sisältövaatimusta, vaan työnantajan on ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista annettava käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot. Finlex, laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/33, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, tietopankki työsuhteesta.
Yhteistoimintalaki uudistuu 2022
Hallitus on antanut luonnoksen uudeksi yhteistoimintalaiksi. Lain
esitetään tulevan voimaan vuoden 2022 alusta. Uudella lailla pyritään
uudistamaan työpaikkojen yhteistoimintaa. Työnantajan on esityksen
mukaan käytävä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa,
ja työyhteisön kehittämissuunnitelma korvaa nykyisen henkilöstö- ja
koulutussuunnitelman. Työvoiman vähentämisneuvottelut kootaan esitetyssä
laissa osaksi muutosneuvotteluja. Uutta on muun muassa työnantajan
velvollisuus vastata kirjallisesti henkilöstön edustajan ehdotuksiin.
Lakiin lisätään säännökset henkilön edustuksesta työnantajan
hallinnossa. Helsingin Seudun Kauppakamari, yhteistoimintalaki uudistuu, 24.11.2020